Easter break day 6

Kuudennen reissupäivän aamuna oli jo vähän sellaiset fiilikset, että oispa kiva päästä ensi yöksi omaan sänkyyn nukkumaan. Au pairina ollessani oon löytänyt itsestäni enemmän seikkailunhalua kuin ikinä uskoin omistavani, mutta sellainen yhtäjaksoinen junasta junaan ja majapaikasta majapaikkaan liitely on pitemmän päälle kuluttavaa, etenkin jos päivät on yhtä täynnä toimintaa ja aikatauluja kuin mulla. Kyseisen päivän reissukohteena oli Norwich, jossa ei onneksi ollut niin valtavasti nähtävää, eli saatoin ottaa vaihteeksi vähän rauhallisemmin. Lisäksi ehdin jo aamulla kiikuttaa matkalaukkuni valmiiksi seuraavaan yöpymispaikkaan, eli ei tarvinnut illalla väsyneenä lähteä raahautumaan sen kanssa metroon.

Junamatka sujui rattoisasti bilsan kakkoskurssin kirjan parissa, joka oli tähän mennessä kulkenut repussa lähinnä ylimääräisenä painona. Ensivaikutelma itse Norwichista oli ehkä vähän pettynyt. Juna-asema sijaitsi jonkun matkan päässä keskustasta suht modernin näköisellä asuinalueella, jonka kerrostaloista tuli vähän liikaa mieleen Suomen yksitoikkoinen arkkitehtuuri. Keskustaan päästyäni alkoi vastaan kuitenkin tulla nättejä kujia pikku putiikkeineen. Shoppailun puolesta Norwich kuuluukin UK:n top 10:een, mutta itse yritin budjettini puolesta pysytellä vähän kauempana kaupoista, ja etsiydyin sen sijaan kaupungin läpi virtaavan Wensum-joen varteen.

Joelta jatkoin yhdelle Norwichin tunnetuimmista nähtävyyksistä, joka oli, yllätys yllätys, katedraali. Sen tiluksilla aikani haahuiltuani jatkoin vähintään yhtä epämääräistä haahuilua periaatteella "no tuo katu näyttää kiinnostavalta, menenpä sinne".

Puolivahingossa löysin paikkaan nimeltä Elm Hill, jota olin aiemmin katsellut TripAdvisorista. Kyseessä oli mukulakivikatujen ja pienen aukion muodostama pala keskiaikaista kaupunginosaa. Itse aukiosta en kyllä valitettavasti saanut kunnon kuvaa, kun eiköhän keskelle sitä oltu parkkeerattu erittäin epäkuvauksellinen kuorma-auto.

Siinäpä se päivä aika lailla hujahtikin, ja oli aika suunnata illaksi Lontooseen. Mun sen kertaisen hotellin seinät oli kuin paperia, ja sain pari tuntia kuunnella viereisen huoneen asukkaiden Lady Gaga -partyja ennen kuin ne siirtyi jatkamaan niitä johonkin muualle. Mutta paikan wi-fi toimi kerrankin niin kuin luvattiin, ja tää tyttö selasi onnellisena puhelinta yli kolme tuntia putkeen! Muistan, kuinka mietittiin joskus host-iän kanssa, että pitäisi olla olemassa sellainen sivusto, jonne ihmiset saisi arvostella, miten hyvä jonkun hotellin wi-fi todellisuudessa on. Sellainen ois kyllä loistoidea, liian monta kertaa on mennyt hermot armottoman hitaiden yhteyksien takia. Tän hotellin viiden tähden wi-fin ansiosta pääsin kuitenkin katsastamaan kaikki reissaillessa missaamani blogi- ja vlogipäivitykset, minkä jälkeen saatoin nukahtaa hyvillä mielin.