Sunnuntaina kampesin itseni ylös heti seitsemän jälkeen, mutta kävin sen verran hitaalla, että meinasi tulla kiire kahdeksalta Oxfordiin lähtevään bussiin. Puolimatkassa tajusin unohtaneeni vaihteeksi puhelimenkin, mutta onneksi meiltä on pysäkille vain vajaat 50 metriä. Ajoissa ehdin siis Oxfordista varsinaiseen kohteeseeni, eli Cambridgeen. Näiden kahden kaupungin väliä kulkee sunnuntaisinkin suht tiheä linja-autoyhteys, vaikka matka kestää lähemmäs neljä tuntia. Mutta siinähän tuo meni geeniteknologian saloja olevinaan kerratessa ja maisemia tuijotellessa. Meno-paluulippukin oli vaan huimat 13 puntaa, eli ei kustantanut maltaita tämä day out!
Perillä sain ilokseni huomata, että Google Maps suostui viime vierailusta poiketen yhteistyöhön, eikä tarvinnut alkaa suunnistaa hätäisesti ruutupaperille raapusteltujen ohjeiden varassa. Hakeuduin heti ensitöikseni Cam-joen varteen, ja vietin vartin lintuja kuvaillen. Yli puoli vuotta niitä on milloin missäkin jorpakossa tiirailtu, mutta yhä jaksaa joutsenet kovasti ihastuttaa.
Seurasin joenvartta yliopistojen kupeeseen, ja Trinity Collegen portille johtavan polun varrelta bongasin ensimmäiset kevätkukkaset!
Haahuilun lomassa käväisin myös parissa putiikissa. Yhdestä gift shopista lähti mukaan viime kerralla kaivelemaan jääneet taulut, mutta yllä näkyvässä Cath Kidstonin liikkeessä tyydyin pelkkään hypistelyyn. Sieltäkin jäi kuitenkin yksi esiliina ja tea towel kummittelemaan verkkokalvoille siihen malliin, että oli pakko laittaa eilisiltana tilaus menemään nettikauppaan. No, mutta kohtahan mulla on synttärit ja seli seli...
Yhden museon ehdin vielä katsastaa, minkä jälkeen suuntasin illaksi kotiin. Vielä tällä toisella visiitillänikään en saanut vastausta siihen iänikuiseen kysymykseen, kummasta tykkään enemmän, Oxfordista vai Cambridgesta. Molemmissa on puolensa, Cambridgessa colleget tuntuu kutsuvammilta, ja joki on enemmän esillä. Oxfordissa on selkeämpi kaupunkisuunnittelu ja hiukkasen paremmat shoppailumahdollisuudet. Cambridgessa eniten kiehtoo ehkä se uutuudenviehätys, mutta toisaalta Oxfordiin on vahvempi tunneside, kun kaupungin tietyt osat, oikotiet ja bussireitit on oppinut tuntemaan kuin omat taskunsa. Onneksi ei tarvitse valita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti