Viime viikko oli vähän rennompi, koska maanantai meni viikonloppureissulta kotiutuessa ja tiistainkin host-äiti oli vapaalla, jolloin lapset oli pääasiassa sen vastuulla aamutohinoita lukuun ottamatta. Yllä näkyvissä maisemissa sain saattaa lapset aamulla koululle. Talven ihmemaa oli yön aikana ilmestynyt jo toistamiseen Abingdoniin, ja tällä kertaa lumesta saatiin nauttia pitkälle iltapäivään asti.
Torstai oli ehkä arkipäivistä kivoin! Lapset oli superkilttejä ja helppoja, kun ne oli edeltävänä päivänä saaneet iPad-versiot Minecraftista sillä ehdolla, että vähentäisivät ruutuaikaansa. Tytön kanssa leivottiin heti koulun jälkeen keksejä, ja pojalle tuli kaveri, jolle se ehdotti itse mieluummin jotain leikkiä, kuin niitä ainaisia videopelejä. Kaiken huipuksi poju teki oma-aloitteisesti läksyt kaverin lähdettyä, vaikken ole niitä aina edes teetättänyt, jos on ollut kavereita käymässä. Ah, tällaisia päiviä lisää kiitos! Perjantaihin mennessä uudesta pelistä olikin sitten jo mennyt hohto, eikä iPad-ajoista kiinni pitäminen enää ihan itsestään sujunut...
Viikonloppu oli vähän erikoinen, kun host-äiti joutui olemaan aamusta iltaan töissä, eikä sitä juuri näkynyt. Lauantaina host-isä ja lapset meni kuitenkin tuttuun tapaan suomikouluun, ja itse jaksoin herätä juoksemaan park runin. Ja hyvä kun jaksoin, koska tein uuden enkan! En nyt tiedä onko 33 minuuttia kovin kehuttava aika viideltä kilometriltä, mutta on se ihan jees tällaiselle "urheilen silloin kun siltä tuntuu" -tyypille.
Loppupäivän sainkin sitten hyvällä omalla tunnolla jumittaa koneella. Illalla raahauduin tosin Tescoon ostamaan matkaevästä sunnuntaille suunnittelemaani toista Cambridgen reissua varten. Viime visiitilläni sää oli aika kurja, mutta nyt kohdalle osui ehkäpä kevään aurinkoisin päivä tähän mennessä! Kuvia ja tunnelmia luvassa taas erillisessä postauksessa. Miksi oi miksi kuvat ei osaa itse parannella itseään?
P.S. Eksyin youtubessa katsomaan ei-suomalaisten salmiakin maisteluvideoita, ja siitä lähtien on tehnyt mieli Fazerin salmiakkisuklaata. Ja Fazeria nyt yleisestikin, vaikka oon aina salaa tykännyt enemmän Marabousta. Kaiken lisäksi oon piiiitkästä aikaa eksynyt kuuntelemaan iskelmiä. Tätäkin kirjoittaessa soi Aikuinen nainen, send help...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti