maanantai 9. helmikuuta 2015

Viime viikko oli vähän rennompi, kun maanantai meni viikonloppureissulta kotiutuessa ja tiistainkin hostäiti oli vapaalla ja hoiteli lapset aamua lukuun ottamatta. Yllä näkyvissä maisemissa saatiin kouluun tarpoa. Talven ihmemaa oli taas yön aikana tullut Abingdoniin ja kesti tällä kertaa jopa iltapäivään! Nyt sitä lunta oli myös ihan useampi sentti, ja olo oli ympäristöä silmäillessä kyllä ihan kuin postikortikorttiin eksyneellä.
Vähän naamaakin tähän väliin ettette tyystin unohda millainen tytteli tätä kirjoittaa.
Torstai oli ehkä arkipäivistä kivoin. Lapset oli superkilttejä ja helppoja, kun ne oli edeltävänä päivänä saaneet iPad-versiot Minecraftista sillä ehdolla, että vähentäisivät ruutuaikaansa. Tytön kanssa leivottiin heti koulun jälkeen keksejä, ja pojalle tuli kaveri, jolle se itse ehdotti, että ne oikeasti leikkisi eikä taas pelaisi niitä ainaisia videopelejä. Kaiken huipuksi poju teki ihan oma-aloitteisesti läksyt kaverin lähdettyä, vaikken oo yleensä niitä teettänyt, jos lapsilla on ollut kavereita kylässä. Ah, tällaisia päiviä lisää kiitos! Perjantaihin mennessä uudesta pelistä olikin sitten jo mennyt hohto eikä niistä iPad-ajoista kiinnipito enää ihan itsestään sujunut...
Viikonloppu oli vähän erikoinen, kun hostäiti oli aamusta iltaan töissä eikä sitä juuri näkynyt. Lauantaina hostisä ja lapset meni kuitenkin tuttuun tapaan suomikouluun, ja itsekin jaksoin herätä juoksemaan parkrunin. Ja hyvä kun jaksoin, koska tein uuden enkan! En nyt tiedä onko 33 minuuttia kovin kehuttava aika viideltä kilometriltä, mutta on se ihan jees tällaiselle 'urheilen silloin kun siltä tuntuu' -tyypille.
Loppupäivän sainkin sitten hyvällä omalla tunnolla jumittaa koneella. Illalla raahauduin tosin vielä Tescoon ostamaan vähän matkaevästä sunnuntaille suunnittelemaani toista Cambridgen reissua varten. Viime visiitillä sattui aika kurja sää, mutta nyt kohdalle osui ehkäpä kevään aurinkoisin päivä tähän mennessä, joten ei valittamista. Kuvia ja tunnelmia luvassa taas erillisessä postauksessa. Miksi oi miksi kuvat ei osaa itse parannella itseään?
P.S. Eksyin youtubessa katsomaan ei-suomalaisten salmiakin maisteluvideoita, ja siitä lähtien on tehnyt mieli Fazerin salmiakkisuklaata. Ja Fazeria nyt yleisestikin, vaikka oon aina salaa tykännyt enemmän Marabousta. Iskelmiäkin oon piiiitkästä aikaa eksynyt kuuntelemaan, tällä hetkellä soi Aikuinen nainen, mihin tää maailma on menossa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti