tiistai 9. syyskuuta 2014

I roll and I roll till I change my luck.

Viime viikolla tapahtui sitten jo vähän kaipailtu paluu arkeen. Ei sillä, etteikö musta olisi ollut kiva viettää enemmän aikaa lasten kanssa, mutta se yhdeksän tuntia päivässä alkoi kyllä olla lähellä maksimiannosta. Siksi olinkin keskiviikkoaamuna paljon innokkaammin lähdössä koululle kuin lapset. Ihmeen rutiininomaisesti sujui lunch boxien pakkailu ja koulumatka, vaikka ehdin kokea vasta yhden tavallisen arkiviikon ennen kesäloman alkua. Hassua, miten kauan siitäkin päivästä tuntuu olevan, mutta ehkä siinä kuudessä viikossa sitten ehti vaan sattua ja tapahtua niin paljon.  

Ensimmäisen vapaan aamupäiväni vietin kierrellen kaikki suosikkikauppani Abingdonissa ja tehden tuttavuutta pariin uuteen putiikkiin. Yksi niistä oli Lewis Baker, jossa oli aika kivoja sisustusjuttuja. Mulla on ollut kauhea sisustusvimma siitä Ikeassa käynnistä lähtien, ja tällä hetkellä tekisi mieli haalia kaikkea pientä koristusta huoneeseen, kun tällä hetkellä tasoja kaunistaa lähinnä hiuslakkapullot ja hajuvedet. Itsehillintä piti kuitenkin sillä kerralla sen verran hyvin, etten tullut ostaneeksi kuin pari kynttilää. 
Vaikka olikin ihana päästä taas ruokakauppaa pitemmälle keskellä viikkoa seuraavien päivien vapaat tunnit kulutin ihan mielelläni neljän seinän sisällä viettäen laatuaikaa tietokoneeni kanssa. Perjantaina olin tosin vähän ahkerampi ja leivoin lähes koko päivän, ensin gluteenittoman version kanelipullista, jonka jälkeen vaivasin valmiiksi peruspullataikinan, josta sitten pyöriteltiin lasten tultua koulusta vaikka minkälaisia versioita. Aiemmin viikolla tuli leivottua myös sämpylät eli ei huono suoritus ollenkaan kaiken muun kokkailun ohella.
Siinä varmaan viime viikon mainitsemisen arvoiset kuulumiset. Viikonlopun vietin kyllä Walesissä, mutta sen tarinan säästän vielä vähän myöhemmäksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti