Maanantai alkoi pirteästi, kun sain juuri lunch boxit pakattuani kuulla, että tyttö oli vähän kuumeinen. Mun työpäivä piteni sitten kuudesta tunnista yhteentoista, mutta onneksi meillä synkkaa sen verran hyvin, ettei se kovin monta harmaata hiusta aiheuttanut. Tyttö luki kiltisti kirjaa sen aikaa, kun imuroin ja sitten katsottiin uusinta Risto Räppääjä -leffaa, minä ensimmäistä kertaa ja tyttö kolmatta tässä parin päivän sisällä.
Kolmelta kävin hakemassa pojan koulusta, ja väännettiin taas vähän kättä ja parkua kotiläksyjen teosta. Lopputuloksena poika oppi toivottavasti jotain yksikön ja monikon erosta, ja minä olin loppupäivän ei-niin-mainiolla tuulella. Sitten menin vielä sössimään lihapullakastikkeen kanssa niin, että se muistutti ulkonäöltään lähinnä kissanruokaa eikä makukaan varmaan turhan kaukana jostain Shebasta ollut. Eli ilta menikin sitten omaan huoneeseen lukittautuneena youtube-videoita katsellen ja suklaata mussuttaen.
Tiistaina tyttö jaksoi onneksi mennä taas kouluun, niin ei tarvinnut kuunnella 'mulla ei oo mitään tekemistä' -valitusvirttä. Aamulla muuten huurusi ensimmäistä kertaa hengitys! Näinköhän se saapuu syksy pikku hiljaa Englantiinkin? Hassua, kun kaverit lähettelee kuvia lumisesta Joensuusta, ja täällä on vielä ihan vehreää. Päivisin asteetkin kipuaa edelleen +20 tuntumaan.
Saatuani lapsukaiset kouluun kävin kuvailemassa lenkkipolkuni vartta kuvitukseksi tähän postaukseen. Löysin myös yhden itselleni uuden public footpathin tästä läheltä! En ehtinyt tällä kertaa sitä kovin pitkälle kävellä, joten nyt on taas halpaa huvia jollekin vapaapäivälle.
Hämähäkinseittien lisäksi bongailin myös haikaran ja ilmeisesti teini-ikäisiä harmaita joutsenia.
Koulun jälkeen meille tuli yksi pojan luokkatovereista leikkitreffeille. Poika sai viime viikolla uuden Playstationin, jonka parissa kaverukset viihtyikin sen pari tuntia. Kaverin äiti ei kyllä ilahtunut, kun kuuli mitä pojat oli tehneet, varmisteli oikein kahteen kertaan, että onko ne nyt oikeasti pelanneet melkein kaksi tuntia. Tuli vähän awkward-olo siinä, kun ei mulla ollut hajuakaan, että pelit olisi no no. Niillä ei kuulemma kotona ole minkäänlaisia pelikoneita, joten en ihmettele miksi pojan kaveri ei olisi halunnut lähteä meiltä ollenkaan. Tuntuu, että sen äiti on ehkä vähän ylihuolehtivaa sorttia. Nytkään rouva ei uskaltanut päästää lastaan meille ennen kuin kävi tuomassa mulle adrenaliiniruiskeet ja pitämässä ensiapukurssin siltä varalta, että syöttäisin pojalle tämän allergiasta huolimatta pähkinää.
Keskiviikkoaamuna oli sateenvarjollekin taas hommia. Oon kiikuttanut sitä repussani siitä päivästä lähtien kun tulin tänne, mutta käyttöä varjolle on ollut vasta kaksi kertaa. Kaikki host-perheen tututkin aina päivittelee mut ensimmäisen kerran tavatessaan sitä, miten hienosta säästä oon saanut täällä ollessani nauttia. Nytkin puoleen päivään mennessä paistoi taas aurinko täydeltä terältä. No, ehkä ne kuuluisat sateet vielä tulee.
Päivällä en tehnyt mitään sen kummempaa kun ohjelmassa oli vessojen pesu. Ei mulla kolmen sellaisen puunaamiseen mene kuin vähän päälle puoli tuntia, mutta toisen kerroksen kylpyhuoneessa on suihkussa läpinäkyvä seinä, jonka tykkään myös kuurata. Tai tykkään ja tykkään, se seinä on itse asiassa tosi ärsyttävä, kun ei sitä oikein ikinä saa tahrattoman näköiseksi. Täällä päin on kalkkipitoista hanavettä, joka jättää kivat tahrat kaikkiin pintoihin, joiden kanssa se on kosketuksissa. Siitä suihkuseinästä on vielä hyvin vaikea sanoa kummalla puolella lika on, jolloin päädyn lopulta aina hinkkaamaan koko helahoidon kukkakeppikäsivarret hoosiannaa huutaen. Voisi varmaan alkaa harkita saliharrastusta, kun ei tää muskelien kasvatus ehkä pelkällä imurin kanniskelulla ensimmäisestä kerroksesta kolmanteen ja takaisin luonnistu.
Neljän jälkeen kädet sai vielä lisätreeniä kun meidän tän viikon ruokatilaus tuli, ja sanoin epäilevälle tavarantoimittajalle jaksavani kyllä kannella kaikki kassit ovelta keittiöön. Täällä on aika yleistä, että ruuat tilataan netistä suoraan kotiovelle, koska työpäivät on niin pitkiä, ettei aikaa kaupassa käyntiin oikein jää + vaivaa säästyy. Me tilataan tarvikkeet Ocado-nimisen palvelun kautta, jossa pystyy luomaan käteviä ostoslistoja omalle tilille. Sieltä vaan sitten yhdellä klikkauksella vakkarituotteet täydennyksenä kaappeihin.
Lisäksi Ocadosta löytyy reseptejä, joihin saa kanssa tilattua ainekset helposti parilla hiiren painalluksella. Eilen teinkin itse asiassa jonkun creamy fish pien yhden tällaisen reseptin mukaan. Ja täytyy sanoa, että en kyllä ihan heti ole uudestaan tekemässä. Yhteensä kaksi tuntia sain värkkäillä enkä tiedä oliko lopputulos kaiken vaivan arvoista. Pojalle ei ainakaan, yllätys yllätys, maistunut, mutta musta on tullut jo sen verran paksunahkaisempi, etten jaksa enää välittää sen nirsoiluista. Onneksi lapset oli muuten vaihteeksi ihanan reippaita koulun jälkeen, ja istuivat pöytään tekemään läksyt ennen kuin ehdin edes ajatella niistä muistuttelemista. Toivottavasti ne olisi tänäänkin yhtä hyväntuulisia, koska ollaan illalla menossa sirkukseen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti