tiistai 24. marraskuuta 2015

Back in England days 9 & 10

Yhdeksäs päivä jäi mun viimeiseksi kokonaiseksi päiväksi brittilässä tällä erää. Mieli oli koko päivän jo valmiiksi vähän maassa, mutta jaksoin kuitenkin kierrellä Oxford Streetin ketjuliikkeet. Tuli hamstrattua Primarkista sen verran eyelinereitä ja Super Cosy -sukkahousuja, että näillä pärjätään taas jonkun aikaa. Kolmelta olin suunnitellut meneväni vielä iltapäiväteelle, mutta ennen sitä kiertelin Covent Gardenia, joka sattui sijaitsemaan valitsemani paikan kulmilla. Putiikkien kiertelyn ohessa sain seurata muun muassa oopperalaulantaa ja veitsien heittelyä yksipyöräisen päällä.
Kolmelta astelin Wellington-nimiseen pubiim, jonka tarjontaan kuului kuulemma hyvä, mutta halpa afternoon tea. Ei se loppujen lopuksi kovin kummoinen ollut, mutta huomasin osaavani juoda Earl Greytä sitruunan kanssa ja jopa pitäväni mausta, jonka vahvaa bergamottin aromia oon aiemmin kartellut.
Seuraavana aamuna olikin sitten jo kukonlaulun aikaan raahustettava tonnin painavan laukun kanssa Heathrowille. Mun käsimatkatavarat päätti taas vaihteeksi haluta pengottaviksi, mutta onneksi tarkastajaksi sattui hirmu hauska miekkonen, joka sai mut melkein itkemään takavarikoimalla leikillään mun Chocolate Orange -suklaan. Illalla laskeuduin Joensuun vaatimattomalle lentokentälle, jossa vastassa odotteli jäätävä viima ja pilkkopimeys, ah. Milloin mie saan varata seuraavat lennot Englantiin?

Ja tosiaan. Mainitsin viime postauksessa vierailun host-perheessä jääneen harmittavan lyhyeksi ja syy oli tämä. En tiedä sanooko yllä olevat naamat teille mitään, mutta siinä ollaan tosiaan minä ja kaksi youtuberia aka danisnotonfire ja AmazingPhil, joiden videoiden katsomiseen oon tuhlannut huomattavan osan ajastani viimeisen kolmen vuoden ajan. Näiden vuosien aikana oon saanut seurata kaksikon suosion kasvua, joka huipentui viime lokakuussa kirjan julkaisuun ja kiertueeseen, johon pääsin onnekseni itsekin ottamaan osaa. Viimeisen 1,5 vuoden aikana oon nähnyt One Directionin livenä Wembley Arenalla, ollut yhteensä 17 lennolla, toteuttanut suurimman unelmani ja asunut vuoden Englannissa, saanut toisen perheen, tullut ulos kuorestani ja nyt tavannut nää kaksi. Pakostakin herää kysymys, mitä tässä elämässä nyt enää edes on saavutettavissa?

1 kommentti: