sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Exeter - Beer - Lyme Regis - Weymouth

Palataanpas taas "vakavampien" postausten jälkeen kepeämpiin aiheisiin eli matkailun pariin! Luvassa siis juttua viime viikonloppureissusta etelä-rannikolle. Vetäisin road tripin Jurassic Coasterilla, joka on siis Exeterin ja Poolen väliä operoiva bussi, jonka kulkeman reitin varrelle osuu kuvauksellisia pikkukyliä sekä huikeita rannikko- ja maaseutumaisemia.  
Mun matka alkoi siis launtaiaamuna junailulla Exeteriin, jossa ehdin viettää reilun tunnin ennen bussiin hyppäämistä. Exeter on eteläisin Britannian muinaisista roomalaiskaupungeista, jonka ajoilta muistuttaa tässäkin paikassa osat alkuperäisestä kaupunkia ympäröineestä muurista. Valitettavasti mulla ei ollut aikaa kierrellä niitä mukaillen kulkenutta Heritage trailia, sillä halusin nähdä myös kuuluisan katedraalin ja löytää bussiaseman. Erityisen kiva piirre Exterissä oli se, että kaupunki sijaitsi harjanteen päällä, joten mäkien päältä pääsi tiirailemaan myös ympäröivää maaseutua.
Onnistuin löytämään tieni bussiasemalle, jossa suunnitelmat meni vähän uusiksi, kun kyseinen bussiyhtiö ei myynytkään päivälippuja niin kuin olin olettanut. No eipä siinä, ostellaan irtolippuja sitten. Vasta seuraavana päivänä bongasin ilokseni mainoksen viikkolipusta, jonka ottamalla olisin säästänyt 15 puntaa, oh well... 
Eka pysäkkini oli alle parin tuhannen asukkaan kalastajakylä nimeltään Beer (nimi ei ilmeisesti tullut oluesta, vaan anglosaksalaisten lehtoa muistuttavasta sanasta kylää aikoinaan ympäröineen metsikön mukaan). Paikan historia on vähän vauhdikkaampi, sillä sen rantaluolat on aikoinaan toimineet salakuljettajien kätköpaikkoina. Nykyään rauhallinen pikkukylä on kuitenkin ihanan idyllinen olkikattoisine mökkeineen ja kallioiden rajaamine rantoineen. 
Beer oli aika lailla nähty siinä parissa tunnissa, jotka siellä vietin, ja nautittuani vaniljajäätelön rannalla olikin aika suunnata seuraavaan paikkaan. Lyme Regis tunnetaan parhaiten runsaista fossiiliesiintymistään. Valitettavasti en päässyt toteuttamaan lapsuudenunelmaani ja metsästämään fossiileja, koska päivä alkoi kääntyä iltaan, ja matkaa majapaikkaan riitti vielä. Tunnin ehdin kuitenkin kierrellä söpöjen viirien värittämiä katuja, lokkien kansoittamia kallioita ja pastellinsävyisten pikku mökkien reunustamaa rantaa.
Bussiin viimeistä kertaa sinä päivänä kavutessani huomasin ilokseni, että toinen etupenkeistä ammotti tyhjyyttään! Sain kiitellä onneani pitkin matkaa, koska maisemat oli ihan huikeita enkä ollut ainut, joka räpsi kuvia linssi lähes kiinni likaisessa ikkunalasissa.
Seitsemän aikoihin saavuin viimeiselle etapilleni Weymouthiin. Jaksoin kävellä jonkun aikaa päivän ensimmäistä hiekkarantaa pitkin, mutta sitten aikainen herätys ja tekemisentäyteinen päivä alkoivat painaa jalkoja ja silmäluomia. Niinpä hain itselleni illallisen lähimmästä Fish & Chips -paikasta ja suuntasin varaamalleni guest houselle.  
Eikä tuottanut tämäkään majatalo pettymystä. Kauniisti sisustettu ja viihtyisä huone teepannuine kaikkineen. Ihana yllätys oli myös oma kylpyhuone, vaikka olin muistaakseni varannut huoneen jaetuilla suihku- ja WC-tiloilla. Tuolla viihdyinkin sitten loppuillan, jonka päätteeksi sain nukahtaa aaltojen ääneen. #lifeisbetterattheseaside

1 kommentti:

  1. oii! Minäkin haluan tuollaiselle road tripille!! Ihania kuvia<3

    VastaaPoista