maanantai 29. kesäkuuta 2015

I am trying to learn and I’m dying to know, when to move on and when to let it go.

Aloitan kuulumisten purkamisen viime keskiviikkoillasta, jolloin käytiin Tarun kanssa Oxfordissa veneilemässä! Alun perin oli tarkoitus uskaltautua kokeilemaan kuuluisaa puntingia eli "kepillä huitomista", niin kuin me se suomennettiin. Työntekijän selittäessä eri tyyppisten veneiden ohjaamisen vaikeusasteita minä kuitenkin jänistin, jolloin päädyttiin vuokraamaan tuttu ja turvallinen soutuvene. Sen airojen pidikkeet osoittautui tosin aika kämäisiksi, ja jossain vaiheessa toinen airo karkasikin kaislikon  puolelle...
Mun soutuvuorolla päädyttiin keskelle Hitchcockin Lintujen näyttämöä. Pysähdyin hetkeksi ottamaan kuvia, ja yhtäkkiä siinä olikin sorsia ja hanhia joka puolella venettä. Tuijottivat vaan meitä mustilla nappisilmillään, ja vaikuttivat olevan sen verran innokkaita hyppäämään kyytiin, että katsottiin parhaaksi laittaa airot heilumaan.
Tunti soudettiin ja huovattiin, minkä jälkeen piti lopettaa venevuokraamon mennessä kiinni. Sen jälkeen käytiin vielä iltakävelyllä Holywellin hautausmaalla ja University Parks -puistossa.
Päästiin itse puistoon vasta melkein sen sulkemisaikaan, joten kauaa ei voitu exploorata. Taru ehti kuitenkin aiheuttaa pikku hepulit kiipeämällä joen varren pajuun, ja astumalla oksan haarassa majailleen sammakon päälle. Oli hauska ilta, vaikka aamulla väsyttikin, kun pääsin kotiin vasta lähempänä yhtätoista. Tykkään Oxfordista eniten aamuvarhaisella ja iltaisin, kun kaupungin meno rauhoittuu yökerhojen ympäristöä lukuun ottamatta. On näissä historiallisissa yliopistokaupungeissa tunnelmaa, ah.
Muuten viime viikko meni pääsykoetuloksia tuskastuneesti odotellessa, Costassa kahvitellessa, muuttolaatikoita pakkaillessa, asuntonäyttöjä varten siivoillessa ja Englannin etelä-rannikolla viikonloppulomaillessa.
Tänään oli tarkoitus ottaa vähän rennommin ja latailla akkuja matkustamiseen kuluneen edeltävän päivän jälkeen, mutta innostuinkin testipakkaamaan matkalaukkuja. Tungin isoimpaan matkalaukkuuni puolet ostamistani kirjoista, ja jaksoin hädin tuskin nostaa sitä, eli good luck with that minä. Käytiin myös omien lasten ja pojan kaverin kanssa ulkouima-altailla, kun oli lähemmäs +30 astetta lämmintä. Giulio sattui olemaan paikalla samaan aikaan, joten munkin aika kului mukavasti kuulumisia vaihtaessa. 

Pääsykoetulokset oli myös vihdoin suvainneet ilmestyä Opintopolkuun. 31. varasijalla Kuopioon, eli se siitä opiskelupaikasta sitten. Takki on tällä hetkellä aika auki sen suhteen, millaisen plan B:n kehittelisin.

4 kommenttia:

  1. No kyl se elämä jotain muuta antaa jos ei nyt opiskelupaikkaa, vielä ainakaan! :-) Tsemppiä.

    Oxford <3

    VastaaPoista
  2. Yritä ottaa positiivisella kannalla: Nyt on vielä aikaa tehdä ja nähdä kaikkea, ennen kuin palaa koulun penkille! ;) Opiskelujen jälkeen kun suuntaa heti työelämään ja siinähän niitä välivuosia on sitten vaikeampi viettää... Kyllä sä jotain huippua keksit!!
    Ihanan näköistä, Oxfordissa ois ihana päästä käymään! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, asioilla on tapana järjestyä tavalla tai toisella :) Tervetuloa Oxfordiin!
      P.S. Hirmu kivanoloinen blogi sulla, jään seurailemaan! :D

      Poista