Hiljenin taas vähäksi aikaa blogin puolella, kun olin vaihteeksi kiireinen. Tällä kertaa aika katosi paksujen kirjojen ääressä homehtumisen sijaan ihan vaan elämästä nauttimiseen. Maanantai-aamuna heräsin univeloistani huolimatta liian aikaisin, kun olin niin innoissani rutiineihin paluusta. Vähän kyllä jännitti miten lasten kanssa menisi, kun Suomessa viettämäni pari edellistä viikkoa on olleet pisin ajanjakso, jonka oon ollut erossa niistä. Ilokseni molemmat oli kuin en ois poissa ollutkaan! Ihana oli saattaa ne taas koululle ja huomata, miten valtaviksi puiden lehdet oli Suomessa käydessäni kasvaneet.
Pieni tauko au pairin arjesta näyttää siis tehneen teränsä. Kaivattua tarmoa löytyy taas, nyt kun ylimääräistä stressiä tuoneet pääsykokeet on onnellisesti takana päin ja Suomessa pääsi hetkeksi hengähtämään valmiiseen pöytään. Viime viikolla hyödynsin muilta kotitöiltä yli jääneen tarmon laittamalla meidän pikkupuutarhaa, tehoputsaamalla jääkaapin tasot ja leipomalla korvapuusteja sekä mokkapaloja. Lisäksi jatkoin yritystäni päästä takaisin säännölliseen lenkkeilyrytmiin, ja löysin uusia paikkoja Abingdonista, jonka luulin tunteneeni jo läpikotaisin!
Perjantaina tein aamupäivällä ruoan valmiiksi loppuporukalle, pakkasin laukut ja otin varaslähdön viikonloppuun lennähtämällä Irlantiin! Siitä lisää myöhemmin, niin kuin monista muistakin reissuista, joita en ole vieläkään ehtinyt jakaa tänne. Mutta nyt lähden hakemaan lapsia koulusta ja poikkean siinä matkalla Abingdon Boy Schooliin kyselemään josko saataisiin takaisin meidän jalkapallo, joka saattoi eilen vahingossa lentää rehtorin puutarhaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti