keskiviikko 27. elokuuta 2014

Cyprus Day 6

Nukuin Karpasissa vietetyn yön aika katkonaisesti, osittain vieraan paikan takia ja osittain siksi, kun keskellä yötä aivan ikkunani takana innostui hirnumaan aasi. Kun aamuviideltä sitten alkoi moskeijasta kajahdella rukouskutsu päätin, ettei tästä mitään tule ja lähdin tutkailemaan lähiympäristöä.
Karpasissa asumukset oli selvästi vaatimattomampia, ja kaikkein ränsistyneimpien kohdalla mietitytti voiko niissä edes oikeasti asua. Kotieläimiä näkyi paljon lampaista vuohiin ja lehmiin, ja ne varmaan vaikutti osittain siihen pysähtyneeseen tunnelmaan, mikä paikassa vallitsi. Toisaalta modernit leikkipuistot ja hienot autot toi oman twistinsä alueen ilmapiiriin, jota on hankala pukea sanoiksi.
Vaikka aamu oli niin varhainen, että paikallisetkin vasta heräili, aurinko porotti jo sen verran ankarasti, että oli pakko puolen tunnin kävelyn jälkeen palata sisätiloihin ja kylmään suihkuun. Kun hostitkin oli saaneet itsensä ylös käytiin aamupalalla, joka oli varsin vaatimaton, mutta maistuva lukuun ottamatta teekuppostani, joka paljastuikin kahviksi.  
Aamiaisen jälkeen pakattiin kimpsut ja kampsut ja lähdettiin ajamaan ihan Karpasin niemen kärkeen. Ajettiin villiaasien suojelualueen läpi, ja nähtiin monia nelijalkaisia kärkkymässä ruokaa ohi ajavilta turisteilta ja tukkimassa teitä. Yhdellä tammalla oli varsakin, ja mua harmittaa hirmuisesti, kun kamerasta kuoli akku ennen kuin sain yhtään kuvaa.
Ennen kuin aloitettiin parin tunnin paluumatka villalle vietettiin vielä muutama tunti Kyproksen hienoimmaksi tituleeratulla uimarannalla, Golden Beachilla. Ja olihan se aikamoinen näky, rantaviivaa silmänkantamattomiin ja syvän turkoosia vettä. Kyllä kelpasi kirjaa lueskella.
Takaisin villalla juhlittiin vielä au pair taipaleeni kuukausipäivää pool partyn merkeissä. Allas oli kyllä hieno iltamyöhällä valaistuna, valitettavasti mulla ei kuitenkaan ole siitä kunnon kuvia, kun kamera oli edelleen eloton. Muistan kuitenkin elävästi ilman kuviakin kun roikuin siinä reunalla, siemailin host-isän tekemiä Raki-drinkkejä ja vietin ties miten monta minuuttia katsellen selvästi erottuvia tähtiä, jotka oli ihan hassussa järjestyksessä tällä puolella maailmaa. Oon mie onnen tyttö, kun oon saanut tällaisen mahdollisuuden.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti