Toinen päivä järvien keskellä alkoi tuhdilla englantilaisella aamiaisella, joka oli vähän eri luokkaa kuin omat viritelmät, joita oon viikonloppuina yrittänyt väsäillä. Sen voimin olikin hyvä lähteä päiväretkelle pienen ruokakooman jälkeen. Majapaikkani tarjosi asiakkailleen alennusta järjestämistään kiertoajaeluista, ja kun ilma oli yllättäin vähän sateinen, mietin miksipä en osallistuisi sellaiselle. Viime keväänä tulikin jo itse asiassa koettua yksi näistä Lakes Supertours -ajeluista, josta jäi sen verran hyvä maku suuhun, että lähdin mielelläni uudestaan.
Mun lisäksi ajelulle osallistui kolme pariskuntaa, jotka oli kotoisin Intiasta, Australiasta ja Northumberlandista. Oppaaksi meille lähti majatalon isäntä, joka oli hirmu hellyyttävä vanha herra. Hän otti kuulijansa taidokkaasti haltuun ja huolehti siitä, että kaikki varmasti viihtyi koko matkan ajan. Esimerkiksi joka kyläkirkon kohdalla oppaamme sanoi sen olevan täynnä aaveita, ja että paras aika vierailulle olisi keskiyö. Kierroksen loppuun mennessä kaikki lausuivat kuorossa jokaisen näkemämme kirkon kohdalla lauseen: 'It's full of ghosts and the best time to visit is at midnight!'
Tehtiin päivän aikana useita photo stoppeja ja vähän pitempiä pysähdyksiä, joista ensimmäinen oli Grasmere. Kyseinen kylä oli kuuluisan englantilaisrunoilija William Wordsworthin koti 14 vuoden ajan. Hänen omien sanojensa mukaan paikka oli kaunein, minkä löytää saattoi. Ja olihan pikkukylässä oma charminsa!
Yllä Dove Cottage, jossa Wordsworth eleli suurimman osan ajastaan Grasmeressä. Niihin aikoihin mökin vuokra oli kuulemma viisi puntaa vuodelta, kelpaisi.
En ole kovin perusteellisesti Wordsworthin tuotantoon tutustunut, vaikka yhden paksun runokirjan omistankin, mutta tähän mennessä olen pitänyt kaikista runoista, joihin olen törmännyt. Wordsworth ammensi inspiraatiota lähinnä luonnosta, ja pyrki kirjoittamaan mahdollisimman kansantajuisesti ilman turhia krumeluureja ja korusanoja. Tämän postauksen otsikko on itse asiassa hänen käsialaansa, ja osa runoa Daffodils.
Seuraavaksi oppaamme lupasi meille ison yllätyksen, joka paljastui Surprise View -nimiseksi näköalapaikaksi. Hyvällä säällä paikasta pystyy kuulemma näkemään aina Skotlantiin asti! Sumuunkin peittyessään vastarannalla kohoavat jyrkänteet oli aika vaikuttavia.
Ennen lounastaukoa pysähdyttiin vielä Ashness Bridgellä, joka on yksi Lake Districin kuvatuimmista kivisilloista. Nytkin joutui vähän kikkailemaan, että sai rajattua muut innokkaat valokuvaajat kuvasta.
Pikainen lounastauko pidettiin Keswickissä, joka oli vähän isompi paikka, mutta silti hyvin kylämäinen. Löysin kivan pikku kahvilan, ja sain pitkästä aikaa nautiskella cream tean.
Kun kaikki oli saaneet taas vähän murua rinnan alle päästiin puolen tunnin risteilylle yhdellä järvistä nimeltään Derwentwater. Sade yltyi tässä vaiheessa sen verran rankaksi, että hyvistä kuvista huuruisten ikkunalasien takaa sai lähinnä haaveilla. Kokemus itsessään oli kuitenkin oikein hieno, vaikkei siitä julkaisukelpoista kuvamateriaalia todisteeksi juuri jäänytkään.
Laiva-ajelun jälkeen palattiin taas bussiin ja köröteltiin mutkaisia maanteitä korkeammas ylängöille. Täytyy kyllä nostaa hattua jokaiselle, joka tuolla päin uskaltaa ajella, vähän eri olosuhteet kuin meillä täällä Suomessa.
Laaksojen läpi ajellessa pysähdyttiin aina välillä napsimaan kuvia. Tässä nimenomaisessa ollaan Moss Force -vesiputouksen luona. Ei olis yhtään parempaan paikkaan voineet nuo lampaat parkkeerata täydellisiä kuvia ajatellen!
Päivän viimeinen vaan ei vähäisin kohde oli Castlerigg Stone Circle, joka on yksi näitä Britannian kivimuodostelmia, joiden perimmäistä tarkoitusta kukaan ei edelleenkään tiedä. Stonehengeen verrattuna tämä oli paljon tunnelmallisempi ja mystisemmän oloinen. Liekö sitten johtunut syrjäisestä sijainnista vai lähinnä siitä, ettei tätä paikkaa ollut samalla tavalla kaupallistettu.
Kahdeksan tunnin aikana ehdittiin siis nähdä vaikka sun mitä, joista tässä tuli esiteltyä vain osa. Seuraava päivä oli vielä kurjempi sään suhteen, vaan keksinpä kuitenkin tekemistä sillekin. Mutta siitä lisää myöhemmin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti