Toisena päivänä Kyproksella herättiin hyvissä ajoin, syötiin kotoisasti englantilainen aamiainen villalla ja lähdettiin ajelemaan kohti rantaa perhetuttavan ja tämän kaverin johdolla. Pohjois-Kypros ei ole niin turistien suosiossa kuin saaren eteläosa, mikä on vähän ihmeellistä, koska pohjoisessa on kuulemma parhaat luonnon uimarannat. Etelässä rannat on ilmeisesti usein olleet alunperin kivipohjaisia, ja niihin on jouduttu varta vasten tuomaan hiekkaa muualta.
Pohjois-Kyproksella ei ole mitään varsinaisia lomakeskuksia, joissa kaikki olisi lähellä. Tästä johtuen meilläkin oli vuokra-auto, jolla päästiin toisena lomapäivänä ensimmäistä kertaa ajelemaan. Vastoinkäymiset ei kuitenkaan olleet unohtaneet meitä, vaan saatiin pian huomata bensa-asemalla yhden auton renkaista olevan ihan tyhjillään.
No, ajeltiin sitten läpi muutamat huoltoasemat (kaikilla tuntui olevan pumput epäkunnossa), kunnes löydettiin lopulta joku huoltamo, jolla oli toiminnassa oleva rengaspumppu. Pian kuitenkin valkeni ettei tästä ihan pelkillä ilman lisäyksillä selvitä. Renkaasta oli nimittäin irronnut joku ruuvi, joka oli tehnyt siihen sen sortin reiän, että rengas oli pakko vaihtaa kokonaan uuteen. Onneksi oltiin osuttu sellaiselle huoltamolle, jolta löytyi valikoima vaihtorenkaita.
Helpotukseksemme vaihto ei maksanutkaan paljon mitään ja oltiin jo innoissamme suuntaamassa rannalle pienestä viivästyksestä huolimatta. Vaan ei olisi pitänyt nuolaista ennen kuin tipahtaa, sillä kun oltiin kääntymässä huoltoasemalta takaisin päätielle rinnalle ilmestyi kuin tyhjästä auto, jonka etupuskuria host-isä sitten vahingossa kolhaisi. Olin itse pelkääjänpaikalla, ja sain seurata vierestä, kun kyseisen auton omistaja imitoi hätkähdyttävän taitavasti
tätä (click) meemiä.
Onneksi vaikeudet on tehty voitettaviksi ja tästäkin tilanteesta selvittiin. Tuttavamme tuli äkkiä paikalle tulkkaamaan, ja selvisi, että viereisen auton omistajalla oli vakuutukset kunnossa. Meidän vuokra-auton kyljessäkin oli jo valmiiksi muutama kolhu, joten tässä rytäkässä syntyneet naarmut hävisi kätevästi niiden joukkoon.
Vain pari tuntia ajateltua aikaa myöhemmin päästiin kuin päästiinkin rannalle! Kyseessä oli Alagadi Turtle Beach, jolla voi siis nimensä mukaan nähdä ihka eläviä merikilpikonnia. Me ei niitä kuitenkaan tällä kerralla sen kummemmin etsiskelty vaan keskityttiin uimiseen. Itsekin pääsin ensimmäistä kertaa pulikoimaan meressä. En itse asiassa edes muistanut veden suolaisuutta ennen kuin sain sitä silmääni, mikä ei tuntunut kauhean hyvältä piilolinssit päässä.
Syötiin päivällinen jälleen yhdessä rantaravintolassa, jonka jälkeen vietettiin ilta sievässä vuoristokylässä nimeltään Bellapais. Juotiin host-äidin kanssa mojitot, ja vaikka ne olikin suurimmaksi osaksi jäähilettä toi omani mulle ensimmäistä kertaa sellaisen kunnon lomafiiliksen.
