The sun is shining, come on get happy.

Tänään piti vielä kerran herätä aikaisin jouluvesperiin, jonka jälkeen tarvottiin ikuisuudelta tuntunut matka koululle alipukeutuneina. Aamupäivää pitkitettiin vielä perinteisellä kuusijuhlalla, jonka jälkeen sai viimein kipittää pää kolmantena jalkana bussiin. Mutta vapaita ollaan vihdoin ja Anna Puun sanoin päivä se on kaunis.

Maanantaina kävin raapustamassa vielä konseptillisen diktatuurien noususta ja Kuuban kriisistä, jonka jälkeen olinkin selvinnyt tähän mennessä epämotivoituneimmasta koeviikostani. Seuraavana päivänä alkoi uusi jakso, jossa minulla onkin vain kuusi kurssia. Ja neljä hyppytuntia. Ehkäpä voisin nyt alkaa opiskella myös jakson aikana... Tosin ensimmäisen hypärini kulutin kirjaston patteriin liimautuneena, Roald Dahlin novellejen nerokkuutta ihastellen.

Tänään saan pitkästä aikaa viettää iltaa ihan itsekseni. Ajattelin yrittää viimeistellä jotain keskeneräistä, laulaa ääneni käheäksi, avata muutaman karkkipussin, nauraa suosikkisarjoilleni ja valvoa oikein myöhään. Voisin myös paikata yhden sivistykseni aukkokohdista ja katsoa Tuntemattoman sotilaan. 

Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi. 

I see the sky's still blue.

Koska täällä blogissa tulee välillä piilovalitettua milloin mistäkin, ajattelin tänään vaihtelun vuoksi koota listan asioista, jotka hymyilyttää juuri nyt.

Äiti oli ostanut ison pussin irtokarkkeja.

Biologian tunnilla leikittiin muovailuvahalla.

Sain ilmeisesti tahtoni läpi kurssimuutoksissa. 

Postissa tuli pari malttamattomasti odotettua pakettia.

Bussipysäkillä paistoi aurinko.

Kirjastossa on minulle noudettavaa.

Suomensin ensimmäisen latinankielisen tekstini.

Olen edelleen kärryillä matikassa, vaikka ollaan jo sivulla 64.

.

Hengitys huuruaa.

Taivaalla on taas tähdet.

En istu fysiikan tunneilla yksin.

Kohta saan pukeutua uuteen talvitakkiini, joka on niin hieno.